Esittely

Verkkotietopalvelut eli virtuaalitietopalvelut ovat kehittyneet nopeasti 2000-luvulla. Suomessa aloitettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu vuonna 1999, Helsingin kaupunginkirjasto taas käynnisti iGS-palvelun vuonna 2001 ja chat-tekniikkaan perustuvan online-tietopalvelun vuonna 2002. Myös muissa Pohjoismaissa on kehitetty verkkotietopalveluja. Tanska on toiminut edelläkävijämaana Biblioteksvagten-palvelullaan, mutta myös Ruotsissa ja Norjassa on kehitetty vastaavia palveluita.

Suomessa ja Pohjoismaissa verkkotietopalveluiden kehitys on alkanut yleisten kirjastojen puolelta. Yhdysvalloissa verkkotietopalveluita on kehitetty jo aikaisemmin, ja siellä kehitys on lähtenyt ensin liikkeelle yliopistokirjastoissa, mutta myös yleiset kirjastot ovat olleet aktiivisia. Yhdysvaltalaiset kirjastot ovat edelleen kärjessä verkkotietopalveluiden kehityksessä ja siellä on kehitetty niihin soveltuvia ohjelmia monipuolisimmin. Aihetta käsittelevään konferenssiin on siis syytä saada yksi tai kaksi luennoitsijaa Yhdysvalloista.

Suomessa on hyödytty paljon muiden Pohjoismaiden kokemuksista. Tärkeä kokemusten vaihdon muoto on ollut virtuaalitietopalveluja koskevat pohjoismaiset konferenssit. Ensim-mäinen pidettiin Reykjavikissa 22.-23.5.2000 otsikolla Referansearbeidet i det elektroniske miljø - bibliotekar, bruker, betjening. Toinen pidettiin Helsingørissä 26. - 27.2.2002 otsikol-la Træfpunkt bibliotek? - Bibliotekerne i 24x7 samfundet. Sen järjesti Tanskan tieteellisten kirjastojen seura. Kolmannen, Digital referensservice -konferenssin järjesti Malmön kau-punginkirjasto 28. - 29.11.2002. Neljäs, Virtuell referanse -konferenssi pidettiin Vestfoldin maakuntakirjaston järjestämänä Tønsbergissä Norjassa 11. -12.3.2004. Konferenssit ovat antaneet monipuolisen katsauksen verkkotietopalveluiden kehitykseen, mutta myös rutii-neihin ja työvälineisiin on paneuduttu perusteellisesti.

Seuraavaksi on suomalaisten vuoro jatkaa ja laajentaa pohjoismaista yhteistyötä verkkotietopalveluiden alueella järjestämällä seuraava konferenssi.

Konferenssin järjestäminen Suomessa helpottaa suomalaisten ja baltialaisten osallistumista. Samalla pyritään edistämään yhteistyötä museo- ja arkistoalan kanssa. Osanottajia konferenssiin odotetaan noin 100 henkeä.